KYYHKYJEN VÄREISTÄ JA KUVIOISTA OSA 3

ERILAISIA VÄRITYKSIÄ SELITYKSINEEN

Tuire Kaimion kuvat ja tekstit.

Tämän linnun väri on indigo-geenin tekosia. En ole ihan varma sen perusväristä, eli onko kyseessä blue spread vai siipikuvioltaan muuten tumma blue. Emä on resessiivinen punainen (jonka ei pitäisi näkyä läpi, mutta usein tekee sen indigon tapauksessa). Tämä nuori lintu on lisäksi myös dirty, oletettavasti siksikin indigo tekee siipiin enemmän punaista väriä kuin normi andalusialaisella pitäisi olla. 

Edessä resessiivinen punainen, takana ash red grizzle (jostain syystä ash red pohjalla grizzleistä tulee usein lähes valkoisia).

Eikö olekin kyyhkyjen "villi" väri blue bar kaunis lentokuvassa?

Stipper-geeni toiminnassa: lintu syntyy ilman untuvia, ja ensimmäinen sulkapuku on usein tällainen valkoinen. Värillisiä sulkia alkaa iän myötä vähitellen tulla enemmän ja enemmän esiin. Tällä on niitä vielä niin vähän, ettei niistä oikein näe sen perusväriä (dominant opal se kuitenkin sukunsa perusteella on).

Stipper on geeni, joka tekee almondistakin almondin (tosin klassiseen almondiin tarvittaisiin liuta muitakin geenejä, mm. kite-bronze, res punainen/tumma ash red).
Suomessa taidetaan näitä valkopohjaisiakin kutsua almondeiksi?

Kaksinkertaisena/samaperintäisenä tämä geeni on letaali eli se aiheuttaa sokeutta ja ennenaikaisen kuoleman. Siksi kahta stipperiä/almondia ei saa koskaan pesittää keskenään.

Kiinnostavan lisänsä kasvatukseen tekee se, että kyseinen geeni periytyy sukupuolisidonnaisesti eli Z-sukupuolikromosomissa (joita uroksilla on kaksi, naarailla yksi, systeemi on siis päinvastainen kuin ihmisillä). Tarkoittaa siis sitä, että almond-naaraan ja ei-almond-uroksen kaikki naaraspoikaset ovat ei-almondeja, kaikki urospoikaset taas almondeja. Poikasten sukupuolen näkee siis jo väristä.

Edessä blue spread, jolla lienee useampiakin valkokirjavuutta aiheuttavia geenejä (tiger grizzle ainakin tuon lokkisiipisyyttä aiheuttavan lisäksi?). Viheliäinen väri kasvattaa, etenkin tuon pyrstön saaminen valkoiseksi blue-pohjaisilla linnuilla (ash redeillä/libanon redeillä se on perusväriinkin liittyen lähes valkoinen). Tai ei kai se viheliäistä ole, vaan hauskaa, kun poikasissa voi tulla kaikenvärisiä. 😀

Taustalla taas esimerkki indigo-geenistä, blue bar -linnulla se muuttaa siipien juovat punertaviksi, vaalentaa pyrstön raitaa ja tummentaa pyrstön yläosan väriä indigon siniseksi (tai no, tummemman harmaaksi...).

Tämä lintu näyttää istuessaan lähes mustalta, mutta viimeistään lennossa paljastuu ettei se ihan pelkkä blue spread taida ollakaan.

Tarkalleen ottaen tiedän, että kyseessä on dominant opal (ja toki se spread blue). Lintu syntyi vaaleampana, kuten opaalit usein, ja muuttui sitten noinkin tummaksi. Dominant opal on muutenkin siinä mielessä hassu, että sen vaikutus lintujen väriin vaihtelee. Joillain se näkyy todella selvästi, joillain sitten näin vähän.

Muutenhan sillä ei olisi väliäkään, mutta kyseinen geeni on kaksinkertaisena/samaperintäisenä tappava. Siksi kahta dominant opaalia ei saa koskaan yhdistää ja näiden tällaisten melkein normaalin värisiltä näyttävien kanssa saa olla tarkkana (eli jos linnun myy, ostajalle pitää muistaa kertoa aiheesta).

Pyrstö on sininen, joten tämä lintu on perusväriltään sittenkin blue. Ei ole tiedossa, mikä sen siipien värin nuorena teki noin punaiseksi. Isä on (lokkisiipinen) blue spread, emä taas ilmeisesti (lokkisiipinen) ash red/libanon red tms.

Oma veikkaukseni on, että emä on oman värinsä lisäksi joko jonkin sortin bronze/kite tms.

Tuo poikanen voisi värinsä puolesta hyvinkin olla indigo, mutta kahdesta syystä ei sitten kuitenkaan (jos emä olisi indigo, se tuskin olisi niin punasiipinen kuin on, ja tärkeämpi syy: tuo kuvassa oleva jälkeläinen muuttui sulkasatojen myötä lähes mustasiipiseksi... poikasilla saattaa muutenkin joskus olla ylimääräistä punaista pigmenttiä, mutta noin paljon???


                                    ©  Tuire Kaimio

KYYHKYJEN VÄREISTÄ JA KUVIOISTA OSA 2

 PÄÄVÄRIT JA PERUSKUVIOT SEKÄ SPREAD

PÄÄVÄRIT

Kyyhkyillä on kolme pääväriä b-lokuksessa ja ne periytyvät sukupuolisidonnaisesti. Pääväri on ns. pohjaväri, minkä päällä näkyy kuviot ja minkä ilmiasu muuttuu sen mukaan, miten muut väreihin tai kuvioihin vaikuttavat geenit toimivat. Jotkin geenit vahvistavat väriä, jotkin laimentavat, jotkin aiheuttavat valkokirjavuutta, jne. Ilmiasultaan kyyhky voi siis näyttää kaikkea muuta kuin siniselle, vaikka sen pohjavärinä olisikin perus sininen.

Kuvissa näkyy pääväri perusmuodossaan ja värit esitellään vallitsevuusjärjestyksessä.

1)  Ash-red  BA   

2)  Blue B+ (villityypin muoto) 

3)  Brown b (pieni b, väistyvin muoto)

PERUSKUVIOT

Kyyhkyillä on neljä peruskuviota c-lokuksessa ja ne periytyvät autosomaalisti (ei sukupuolisidonnaisesti). Kuvioissa on hieman vaihtelua, esimerkiksi raitojen leveydessä tai checkerissä kuvion tiheydessä (perus checkerin lisäksi mm. dark checker ja light checker).

Kuvissa näkyy kuvio perusmuodossaan ja kuviot esitellään vallitsevuusjärjestyksessä.

1)  T-checker CT, shakkikuvio tummimmassa muodossaan

        T-checker viittaa pieniin vaaleisiin T:n muotoisiin kuvioihin siiven päällisulissa muuten lähes yksivärisessä siivessä.

2)  Checker C, perus shakkikuvio

3) Bar C+ (villityypin muoto), siipiraidat

4) Barless c (pieni c, väistyvin muoto), kuvioton

SPREAD

Yleinen ilmiasua muuttava geeni on vallitsevasti periytyvä spread. Se ei ole kuvio eikä väri, vaan se nimensä mukaisesti levittää väriä, tarkemmin sanottuna tekee linnusta yksivärisen sen pyrstöraidan värin mukaisesti.

Pari esimerkkiä spread-geenin vaikutuksesta:
Perusvärisellä sinisellä kyyhkyllä pyrstöraita on musta, jolloin spread-geenin vaikutuksesta kyyhky on ilmiasultaan kokomusta. Perusvärinen sininen lisättynä indigo-geenillä tekee pyrstöraidasta sinisen ja kun tähän kyyhkyyn lisätään vielä spread-geeni on tuloksena ilmiasultaan yksivärinen sininen. Sinisen sävy vaihtelee, eikä spread aina toimi peittävyydeltään täydellisesti.

           © Kirsi Mäki

 

KYYHKYJEN VÄREISTÄ JA KUVIOISTA OSA 1

PERIYTYMISEN PERUSTEITA

Kuvan uros on peruskuvioltaan T-checker, pääväriltään blue, lisänä resessiivinen diluutiogeeni reduced ja kaupan päälle vielä valkokirjavuutta aiheuttava pied/splash. Ainakin nuo näkyvät ilmiasussa, mutta perimässään se voi kantaa piilossa vielä muitakin väriin vaikuttavia geenejä. Niitä ehkä nähdään sen jälkeläisissä, morsiameksi valikoitui tämä resessiivinen opaali, joka on peruskuvioltaan bar ja pääväriltään blue.

KROMOSOMIT
Kromosomit sisältävät perimän ja ne jakautuvat autosomeihin ja sukupuolikromosomeihin. Linnuilla sukupuolikromosomit ovat Z ja W, uroksella Z ja Z ja naaraalla Z ja W. Ne ovat siis toisinpäin kuin nisäkkäillä (uros XY ja naaras XX) ja linnuilla naaras määrittää sukupuolen.
W-kromosomi on pieni ja ”mitätön”, se ei sisällä esimerkiksi tietoa väreistä.

LOKUS
Lokus on geenin "osoite" eli sijaintipaikka kromosomissa ja kutakin kromosomia on yksilön soluissa yleensä kaksi kappaletta. Samaan ominaisuuteen vaikuttavat geenit sijaitsevat lajin kaikilla yksilöillä samassa kromosomiparissa sen tietyissä lokuksissa.

GEENI
Perintötekijät, yksittäisessä kromosomissa on satoja/tuhansia geenejä.
LINKAGE Kaikki samassa kromosomissa sijaitsevat geenit ovat toisiinsa kytkeytyneitä, ne muodostavat kytkentäryhmän.
CROSSING OVER Mitä kauempana kytkeytyneet geenit sijaitsevat kromosomissa toisistaan, sitä todennäköisemmin niiden välillä tapahtuu tekijäinvaihduntaa.
Jos geenit sijaitsevat aivan vierekkäin samassa kromosomissa, ne todennäköisesti periytyvät yhdessä.

ALLEELI
Geenimuodot eli vastingeenit eli alleelit ovat saman geenin vaihtoehtoisia ilmentymiä, joilla on kromosomissa sama paikka. Ts. ne ovat tietyn lokuksen erilaisia geenivaihtoehtoja, joita voi populaatiossa olla useita, mutta kullakin yksilöllä vain kaksi = geenipari (yksi kummassakin vastinkromosomissa, toinen urokselta ja toinen naaraalta).

Esimerkiksi kyyhkyillä on C-lokuksessa peruskuviolle useita eri vaihtoehtoja, mutta yksilö voi ilmentää näistä vain yhtä vaihtoehtoa ja ne periytyvät vallitsevuusjärjestyksessä. Mm. peruskuviot T-checker ja checker ovat siis vaihtoehtoisia toistensa suhteen, koska ne molemmat sijaitsevat C-lokuksessa. Peruskuvioista T-checker on vallitsevin ja barless väistyvin muoto. 

Geenipareja on siis kaksi, paitsi sukukromosomeissa periytyvissä geeneissä = sukupuolisidonnainen periytyminen.
Autosomaali/ei sukupuolisidonnainen periytyminen = k.o. geeni periytyy muissa kuin sukupuolikromosomeissa. 

Geeniparit voivat olla joko samanlaiset (samaperintäisyys) tai erilaiset (eriperintäisyys).

Luonnossa tavanomaisesti esiintyvää geenimuotoa kutsutaan villialleeliksi ja muita geenimuotoja mutanttialleeleiksi, kyyhkyjen peruskuvioista bar on villimuoto ja sen yhteydessä käytetään +-merkkiä ilmaisemaan luonnossa esiintyvää muotoa (C+).

GENOTYYPPI/FENOTYYPPI
Genotyyppi = perimä, yksilön perimien kaikkien geenien kokonaisuus.
Fenotyyppi = ilmiasu, yksilön kaikkien havaittavissa olevien ominaisuuksien kokonaisuus.

HOMOTSYGOOTTI/HETEROTSYGOOTTI/HEMITSYGOOTTI
Homotsygootti = samaperintäinen, kaksi samaa kopiota/geenimuotoa samasta geenistä.
Heterotsygootti = eriperintäinen, kaksi eri kopiota/geenimuotoa samasta geenistä.
Hemitsygootti = vain yksi kopio/geenimuoto geenistä.

Vastinkromosomeissa samassa lokuksessa sijaitsevat geenimuodot muodostavat alleeliparin. Ominaisuus on samaperintäinen, jos sen molemmissa vastinkromosomeissa on geenistä sama geenimuoto, tai eriperintäinen, jos geenimuodot ovat erilaiset. Eriperintäisen parin toinen geenimuoto voi olla vallitseva, toinen väistyvä. Väistyvän ominaisuuden näkyminen ilmiasussa on mahdollista vain samaperintäisenä. Letaali eli tappava geenimuoto voi olla olemassa eriperintäisenä, vaikka samaperintäisenä se johtaa yksilön kuolemaan (esimerkiksi vallitseva opaali).

Vain naaras voi olla hemitsygootti, ts. naaraalla voi olla jostain tietystä värigeenistä vain yksi muoto, jonka se periyttää sukupuolikromosomissa Z vain urosjälkeläiselleen. Uroksella on aina kaksi geenimuotoa ja uros perii värinsä sekä isältään että emoltaan Z-kromosomissa, kun taas sukupuolisidonnaisessa periytymistavassa naaraat perivät tämän sukupuolisidonnaisen värigeenin vain isältään niin ikään Z-kromosomissa.

VALLITSEVA/ VÄISTYVÄ/EPÄTÄYDELLISEN VALLITSEVA/YHTEISVALLITSEVA
Saman lokuksen sisällä periytyvät ominaisuudet voivat olla joko vallitsevia/dominoivia tai väistyviä/resessiivisiä, vallitseva geenimuoto merkitään isolla kirjaimella ja väistyvä geenimuoto pienellä. Lokus, joka peittää toisen alleen, on epistaattinen peittyvän lokuksen suhteen, lokusten välillä ei ole vallitsevuutta.

Vaikka yksilöllä on kaksi geenimuotoa samasta geenistä, jo yksi vallitseva geenimuoto riittää siihen, että ominaisuus näkyy yksilön ilmiasussa.

Väistyvä ominaisuus näkyy yksilön ilmiasussa vain, mikäli ominaisuuden aiheuttava geenimuoto on periytynyt yksilölle samaperintäisenä.

Geenimuodot voivat olla myös epätäydellisesti vallitsevia tai yhteisvallitsevia, jolloin molempien geenimuotojen ominaisuudet ilmenevät yksilön ilmiasussa.

Epätäydellisen vallitseva geenimuoto ei peitä väistyvää geenimuotoa kokonaan, vaan eriperintäisenä nämä geenimuodot sekoittuvat toisiinsa muodostaen kokonaan erilaisen ilmiasun. 

Yhteisvallitsevat geenimuodot ovat yhtä vallitsevia, kumpikaan ei dominoi toista, ja molemmat geenimuodot näkyvät ilmiasussa, mutta ne eivät sekoitu vaan näkyvät eri alueilla tai esimerkiksi yksittäisissä vierekkäisissä höyhenissä ilmiasussa.

MONOGEENINEN/POLYGEENINEN
Yhden geenin vaikutus ilmiasuun vs. usean eri geenin vaikutus ilmiasuun.

EPISTAASI
Eri lokuksissa sijaitsevien geenien vuorovaikutusta, jolloin samaan ominaisuuteen vaikuttaa kaksi eri geenitekijää, ja toisen geenin vaikutus peittää ilmiasussa toisen geenin vaikutuksen. Ilmiasun ensisijaisesti määräävän geeni on epistaattinen toisen suhteen. Epistaasin vuoksi peittyvät ominaisuudet ovat epistaasissa.

MODIFIKAATTORIT
Muokkaavat, vahvistavat, laimentavat geenien vaikutusta. 

KYYHKYILLÄ ON KOLME SUKUPUOLISIDONNAISESTI PERIYTYVÄÄ PÄÄVÄRIÄ B-LOKUKSESSA, LUETELTU VALLITSEVUUSJÄRJESTYKSESSÄ:

    1) Ash-red                                     BA                       
    2) Blue                                           B+ (villityypin muoto) 
    3) Brown                                        b (pieni b, väistyvin muoto)

JA NELJÄ AUTOSOMAALISTI PERIYTYVÄÄ PERUSKUVIOTA C-LOKUKSESSA, LUETELTU VALLITSEVUUSJÄRJESTYKSESSÄ:

    1) T-checker                                CT
    2) Checker                                   C
    3) Bar                                           C+ (villityypin muoto) 
    4) Barless                                    c (pieni c, väistyvin muoto)


Erilaisia variaatioita onkin sitten satoja... osa mutaatioista korostaa väriä, osa laimentaa ja osa peittää sekä värin että kuvion, esimerkiksi spread-geeni tekee linnusta yksivärisen sen pyrstöraidan värin mukaisesti.

Värien ja kuvioiden lisäksi on useita muita ulkonäköön vaikuttavia ominaisuuksia, mm:

    - kahta eri muotoa jalkasulkia, jotka myös periytyvät eri lailla
    - töyhtö, kaulus, pyrstösulkien määrä, jne



Lisää luettavaa eli Utahin yliopiston erinomainen sivusto kyyhkyjen värigenetiikan perusteisiin:

    Pigeon Breeding: Genetics At Work

Pigeonetics on peli, jonka avulla voi testata perusasioiden periytymistä muutamien perusominaisuuksien avulla: 

    Pigeonetics

                                                                                                                                 © Kirsi Mäki